Tarina lapsesta, joka löysi Auringon

Lapsi
Hän se rakasti Aurinkoa
Hänen maailmassaan Aurinko oli keskellä
ja muut taivaankappaleet palvoivat tuota
Valonlähdettä

Kerran kohtasi Lapsi joka rakasti Valoa
Pimeän
ja tämän ystävät Kylmän sekä Harmaan, jotka
olivat kuin kaksi keltaista kissaa vanhassa lastensadussa
Pimeä ystävineen vähitellen sulki Hänet sisäänsä, houkutteli pimeille aavoillensa

Hetken huumassa Aamunlapsi
piti Pimeästä Talvesta
voi, miten Hän pitikin
sukelsi sen Syvyyteen
luuli saavansa siltä Voimaa
imevänsä sitä Synkkyydestä

Mutta sillä hetkellä, kun ihmiset lähtevät työhön
sitä Aamuksi kai kutsutaan
Sillä hetkellä jolla Aurinko tavallisesti näyttää kasvonsa
Sillä hetkellä Lapsi tapasi Aamun Auringon
ja Rakastui
Sillä hetkellä Hän sai nimen
Aamunlapsi

Aamu ottaa lapsikseen vain ne jotka
rakastavat Aurinkoa, antavat sen
Karkottaa Kylmän, Häivyttää Harmaan

Ovat valveilla oikeaan aikaan
Silloin kuin Aamu kutsuu lapsiaan
Ja sen kuulee vain, jos tarpeeksi haluaa